Lataa nyt: Sii­ka­jo­ki­laak­so-so­vel­lus pitää sinut kiinni pai­kal­li­suu­ti­sis­sa

Mainos: Tutustu Siikajokilaakso Digiin eurolla kuukausi - tilaa tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Ran­ni­kon pieniä ter­veys­ase­mia tar­vi­taan jat­kos­sa­kin

Siikajoenkylän terveysaseman kohtalo on Pohteessa tarkasteltavana. Pahimmassa tapauksessa se tarkoittaa terveysaseman sulkemista.
Siikajoenkylän terveysaseman kohtalo on Pohteessa tarkasteltavana. Pahimmassa tapauksessa se tarkoittaa terveysaseman sulkemista.
Kuva: Sari Junnonaho

Meitä Rannikon alueen ihmisiä puhuttaa nyt Pohteen julkaisema tarpeenmukaisten sote-asemien selvitys, joka on lähetetty hyvinvointialueen ihmisten kommentoitavaksi.

Erityistä huolta kannetaan Siikajoenkylän, Vihannin ja Himangan terveysasemien säilymisen puolesta.

Huoli on aiheellinen ja oikeutettu. Olemme tällä alueella karvaasti tottuneet siihen, että ennusteet yleensä toteutuvat, etenkin jos palveluiden säilymiselle ei löydy puolesta puhujia. Onneksi Rannikon pienten terveysasemien säilymiselle on puolustajia, mutta tarvitaan myös faktoja, jotka puhuvat terveysasemien puolesta.

Myös me päättäjät haluamme oikeudenmukaiset kriteerit, joilla pystytään perustelemaan kestävästi, mikä sote-asema saa jatkaa toimintaansa ja mikä paikka laitetaan kiinni. Esimerkiksi Vihannin ja Himangan puolesta puhuvat noin 3000 asukkaan kokonaisuudet ja varttunut väestö, jolla ei ole itsenäistä kulkemisen mahdollisuutta seuraavalle lähimmälle sote-asemalle. Niin ikään Siikajoenkylällä tulee säilyttää palvelut niiltä osin, kuin se on tarpeellista. Merkitystä pitää olla sillä, miten paljon aseman palveluja on käytetty.

Kannustamme antamaan Pohteen verkkosivuilla palautetta sote-asemien tarpeellisuudesta tällä Rannikon alueella, jonka muodostavat Siikajoki, Raahe, Pyhäjoki sekä Kalajoki.

Me keskustalaiset pärjäsimme aluevaaleissa, sillä lupasimme ihmisille, että joka kunnassa säilyy vähintään yksi sote-piste. Ei ole oikein, että kuntafuusioita kokeneista kunnista, joita Siikajoki, Raahe ja Kalajoki ovat, karsittaisiin sotepisteitä ikään kuin ylimääräisinä, kun niitä on kunnassa yhtä enemmän.

Päättäjien on hyvä ymmärtää, ettei keskittämisen tie ole hyvä tie sote-asioissa. On kansantalouden kannalta järkevämpää panostaa matalan kynnyksen palveluihin, joissa tavoitetaan mahdolliset terveyspulmat siinä vaiheessa, kun ne ovat vielä helpommin ja edullisemmin hoidettavissa. Jos palvelut karkaavat kauas, nousee kynnys korkeammalle hakeutua avun piiriin.

Uudet hyvinvointialueet ovat toimineet vasta neljä kuukautta. Niitä haastavat sairaanhoitopiireiltä ja kunnilta periytyneet ongelmat kuten alamittainen budjetti, koronan hoidosta kasvaneet hoitojonot sekä historiallisen vaikea hoitajapula. Näiden ongelmien ratkominen on haasteellista samaan aikaan, kun käynnistetään uutta tapaa järjestää sosiaali-ja terveydenhuollon palveluja.

Vaikka ymmärrämme tämän, on meillä oikeus odottaa asianmukaista palvelua ja sitä tunnetta, että meistä huolehditaan. Siksi maksamme veroja.

Ennen vaaleja kaikki puolueet julistautuivat lähipalveluiden ystäviksi. Me keskustalaiset tulemme seuraamaan, että tulevan hallituksen edustajat pitävät lupauksensa ja osoittavat hyvinvointialueille riittävät resurssit ratkoa henkilöstön riittävyyteen ja hoitojonojen purkamiseen liittyvät pulmat. Vaalien jälkeen nähdään, kuinka moni tarkoitti sitä.

Hanna-Leena Mattila, Miika Heikkilä, Esa Lehto, Pekka Poukkula ja Matti SoronenRannikon alueen keskustalaiset aluevaltuutetut